Monelle tuntuu olevan epäselvää, mikä on Suomen frisbeeliitto (myöhemmin SFL) ja mikä sen rooli on kansallisena kattojärjestönä. Usein kysytään, mitä SFL tekee minkäkin asian suhteen ja usein myöskin, miksi SFL ei tee <lisää tähän haluamasi asia>. Tässä avaan hieman, mitä SFL on nyt ja mitä sen mielestäni pitäisi olla jatkossa.
Lyhyesti sanottuna, SFL on frisbeen yksilölajeihin keskittynyt lajiliitto, tärkeimpänä lajinaan frisbeegolf. Muita sfl:n lajeja, joskin toistaiseksi sangen marginaalisia, ovat mm. tuplakiekko, discathon ja ns. kenttälajit (koppaukset ja tarkkuusheitto). Lajiliitto tarkoittaa sitä, että varsinainen ruohonjuuritason toiminta on tarkoitus organisoida jäsenseurojen kautta. Liiton tehtäviksi jäävät siten lajin kehittäminen, virallisten kilpailujen organisointi sekä seurojen ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen. SFL:n on siis tarkoitus olla kattojärjestö, jonka alaisuudessa kaikki organisoitu, ei-kaupallinen järjestäytynyt toiminta Suomessa frisbeegolfin ympärillä tapahtuu.
SFL:llä ei ole palkattuja toimihenkilöitä, vaan liiton toiminta rakentuu jäsenseurojen ja yksittäisten henkilöjäsenten ympärille. Liiton toimintaa korkealla tasolla ohjaa ja päivittäisestä päätöksenteosta vastaa hallitus. Paikallinen päätöksenteko tapahtuu luonnollisesti seuroissa. Voidaankin sanoa, että kaikki se mitä SFL tekee, on se, minkä SFL:n jäsenseurat ja henkilöjäsenet tekevät. Näinpä on hyvin hankala sanoa mitä kaikkea SFL tekee. Seuraavassa listauksessa on muutamia esimerkkejä, mitä SFL ainakin tekee:
– järjestää suomenmestaruuskilpailut
– järjestää kansallisia A- ja B-tason kilpailuja.
– järjestää pari- ja joukkuegolfin sm-kilpailut
– järjestää eurotourin osakilpailun
– lähettää maajoukkueen EM-kilpailuihin
– järjestää harrastelijoille sopivia viikkokilpailuja useilla paikkakunnilla
– opettaa uusille harrastajille heittotekniikkaa ja pelitaktiikkaa
– julkaisee lajin viralliset säännöt suomen kielellä
– toimii yhteistyössä muiden (erityisesti Euroopan) maiden kanssa
– toimii lajin kansainvälisen kattojärjestön, PDGA:n, paikallisena yhteistyökumppanina
– kiertää kouluissa ja kunnissa pitämässä tilaisuuksia ja kertomassa lajista
– osallistuu uusien ratojen perustamiseen niin konsulttina kuin primus motorina
– järjestää virkistystilaisuuksia yrityksille
– järjestää koulutustilaisuuksia edistyneemmille harrastajille
– esiintyy lehdistössä ja radiossa luomassa lajimielikuvaa
Lähes kaikesta tästä toiminnasta käytännön tasolla on kiittäminen aktiivisia jäsenseuroja. Liiton hallituksen tehtävänä on vahvistaa kilpailusäännöt, huolehtia kilpailukalenterista, edustaa maata kansainvälisessä yhteistyössä, avustaa ja edesauttaa uusien seurojen perustamisessa ja huolehtia, että päivittäinen toiminta liiton ja seurojen välillä toimii.
Tulevaisuuden visioita
Edellä mainittujen asioiden lisäksi minun visioissani SFL toimii jatkossa tunnetuimpana frisbeegolf-brändinä, joka tarjoaa kaikenkattavan lajitiedon niin kilpaurheilijoille, harrastelijoille kuin aloittelijoillekin. Yhtenä keskeisimpänä tulevaisuuden kehityskohteena näen erilaiset koulutus- ja valmennusohjelmat. Muiden lajiliittojen tapaan, SFL on se taho, joka tarjoaa tietoa kulloiseenkin tarkoitukseen soveltuvasta pelipaikasta ja urheiluseuroista, joiden avustuksella uudet harrastajat pääsevät alkuun.
Tämä luonnollisesti vaatii, että on olemassa henkilöitä, jotka tekevät kaiken tämän. Tällä hetkellä ainoat ”toimihenkilöt”, jotka kokonaisuutta pyörittävät, ovat hallituksen jäsenet, jotka omien toimiensa ohella korvauksetta pyörittävät palettia. Toistaiseksi valtaosa hallituksen jäsenten ajasta kuluu rutiinien pyörittämiseen: kisahakujen järjestäminen, kilpailujen aikataulutus, vuosittain järjestettävän kokonaisuuden päättäminen ja säännöstön laatiminen, jäsenrekisteriin ja maksuihin liittyvät asiat, PGDGA-jäsenyyksien hoitaminen sekä vuosi vuodelta useampien erilaisten haastatteluiden antaminen ja uusien seurojen ja ratojen perustamisasioihin liittyvä opastus.
SFL myöskin toimii täysin omalla rahoituksellaan: mitään valtionapuja tai muita tukia ei saada. Jatkossa sen saaminen tulee vaikeutumaan merkittävästi, koska vaadittavat jäsenmäärät tulevat kasvamaan reilusti. Tarvitaan siis paljon uusia jäseniä ja seuroja, minkä myötä paitsi olemme uskottavampi toimija myös käytänön toimintaa on paljon enemmän. Sitä kautta voimme päästä valtionavun piiriin, mikä voisi mahdollistaa yhden tai useamman työntekijän palkkaamisen pyörittämään SFL:n päivittäisiä asioita. Tällöin aikaa ja energiaa jäisi myös muiden kuin välttämättömien rutiinien hoitamiseen. Olkoonkin, että viimeisen vuoden sisään SFL:ssä on kyllä todella tapahtunut: kotisivut on uudistettu, on rakennettu kisakone, on toteutettu jäsenrekisterijärjestelmä ja vieläpä uusittu kilpailusysteemikin. Ei huono saavutus vapaaehtoisvoimin! Kisakoneen ja jäsenrekisterin varsinaisessa toteuttamisessa oli kyllä ulkopuolisia tahoja, mutta luonnollisesti tällaisten järjestelmien käyttöönotto vaatii paljon työtä myös tilaavalta taholta.
”Visio 2010”
Kolmisen vuotta sitten loimme visiota siitä, mitä SFL ja frisbeegolf tulisivat olemaan Suomessa vuonna 2010. Silloiset ajatukset olivat tällaisia:
Tähän saakka olemme keskittyneet lähinnä välttämättömyyksien hoitamiseen. Jotain pientä kehitystä on saatu aikaiseksi ja useaan otteeseen on mainittu joitain pidemmän tähtäimen tavoitteita (valtionapu, vain seurajäseniä jne) mutta kaikenkaikkiaan aika lyhytnäköisesti olemme frisbeeurheilua maassamme edistäneet.
Siksipä ehdotankin, että luomme hieman pidemmän aikavälin tavoitteen, vision, siitä, mitä SFL on tulevaisuudessa. Ei tässä liian suuria tarvitse tavoitella, mutta jos vaikka itse kukin miettisi, mitä tai millainen SFL on kolmen vuoden päästä, 2010.
Mielestäni tällainen ”strateginen suuntaviiva” tarvitaan, jotta kunkin tehtävän päätöksen kohdalla voimme miettiä, kuinka se edistää pidemmän aikavälin tavoitteitamme.Tässä omia visioitani:
– SFL:ssä on vain seurajäseniä. Henkilöjäsenet ovat jäseninä seuroissa
– Jäsenseuroja liitossa on 20, ja niissä on yhteensä 1000 henkilöjäsentä
– Suomessa on ainakin yksi pro-rata, joka on vain frisbeegolfaajien käytössä
– Liitolla on useita valmentajia/kouluttajia, joita seurat voivat ”tilata” pitämään kursseja tai leirejä
– Vuosittain järjestetään ainakin yksi junnuleiri
– Urheiluruudussa raportoidaan merkittävimmistä Suomessa järjestettävistä kilpailuista
– Liitto on vaikuttamassa jo ratojen suunnittelu- ja hankintavaiheessa niiden laatutasoon. (Nythän meille vain jälkikäteen tulee tietoon, että ratoja on rakennettu sinne ja tänne)
– Liitto on vahvasti mukana kansainvälisessä toiminnassa (ml. Euroopan liiton perustaminen)
– Kilpailutoimintaan on luotu selkeät kilpailusäännöt (mm. radoilta vaadittava minimitaso, aikataulut, pistelaskut, toimitsijat)
– Liitto järjestää seurojen kanssa alkeiskursseja ja toimintaa harrastajille
– Toimitsijakoulutus ja viralliset toimitsijat
– Yhteistyötahoja/sponsoreita on mukana lajissa ja heille on tarjolla näkyvyyttä lajin kautta.
– Hallituksen lisäksi perustetaan eri komiteoita: sääntö-, juniori-, valmennus,- demotoiminta,
– Sarjatasoja on useita ja SM-tasolle pääsystä joutuu karsimaan (ei mikään itseisarvo, mutta näin tulee käymään)
– Yhteistyö alan yritysten kanssa on laajempaa
– Seuraavan vuoden kilpailuja ja muuta toimintaa suunnitellaan jo hyvissä ajoin edellisen vuoden puolella, kalenterin lyödään lukkoon viimeistään edellisenä syksynä
Kuten havaitaan, kovin moni näistä ei ole toteutunut, joskin suunta näyttä olevan tämäntyyppisiä asioita kohti. Seuraava askel näiden toteutumiseksi vaatii, että tavalla tai toisella näiden asioiden eteenpäin vieminen tulee mielekkäämmäksi. Tarkoittaako se sitten laajempaa talkoorinkiä, palkattua työvoimaa vai tiiviimpää yhteistyötä yritysten tai muiden yhdistysten kanssa, sitä en vielä osaa sanoa.
Tämä visio on varmasti edelleen tavoittelemisen arvoinen, mutta mikä pitäisi olla liiton strategiana seuraavalle kolmelle vuodelle? Mitä on frisbeegolf Suomessa vuonna 2010? Osallistu keskusteluun: http://keskustelu.frisbeegolfliitto.fi/viewtopic.php?f=8&t=1391